Heikki Sairanen

Elinkeinoelämä huusi sutta rikkidirektiivissä ja nyt sutta ei näy

Elinkeinoelämä, ammattiyhdistykset ja jokseenkin kaikki muut tahot huusivat sutta kuin viimeistä päivää. Aika monet meistä Vihreistä ja ympäristöliikkeen likeltä pitivät huutelua tavanomaisena yritysten reagointia. 

Samanlaista tarinaahan kerrotaan myös siitä kun autoihin ehdotettiin ensimmäistä kertaa katalysaattoreita: teollisuus arvioi, että katalysaattorien hintaa kohoaa useisiin satoihin dollareihin ja näin autoista tulee kuluttajille paljon kalliimpia. Lopulta katalysaattorien hinnaksi tuli murto-osa luvatusta. Näin suuri virhe panee epäilemään, että teollisuus ei yrittänytkään arvioida todellista hintaa vaan yritti vain pelotella poliitikot hengiltä. Fiksut poliitkot pitivät päänsä ja saimme paljon puhtaamman ilman.

Nyt Helsingin Sanomat kertoo, että Rikkidirektiivin lasku jää pelättyä pienemmäksi. Tarina kuulostaa tutulta. Teollisuus kertoi etukäteen, että iso paha susi tulee syömään kaikki teolliset työpaikat. Sutta ei näy ja asia on jo aikalailla korvattu teollisuudelle. 

Entäs jos ei mentäisi samaan lankaan enää ikinä, kun teollisuus pelottelee sääntelyn pienellä lisääntymisellä!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Taitaa se katalysaattorin hinta olla kuitenkin jotain ihan muuta kuin muutaman dollarin, koska romuistakin maksetaan enemmän:

http://www.autocorebuyer.com/catalytic-converter-p...

Lisäksi katalysaattori pakottaa säätämään moottorin seoksen alueelle, joka ei ole polttoaineenkulutuksen kannalta optimaalinen. Se siis käytännössä lisää ajoneuvon massaa, polttoaineenkulutusta ja hintaa ja niiden valmistus vaatii harvinaisia metalleja (paikalliset ympäristöongelmat). Katalysaattorista on ilmanlaadun kannalta hyötyä paikoissa, joissa autotiheys on suuri. Tällaisia paikkoja Suomessa lienee muutamien isompien taajamien keskustat. Katalysaattorin luokittelemiselle jotenkin erityisen ympäristöystävälliseksi ei siis ole perusteita. Toki sillä voi hyvän omatunnon ostaa.

Käyttäjän heikkisairanen kuva
Heikki Sairanen

Olet kyllä oikeassa, että mittaakaava virhe tuossa ulkomuistista vedetyssä jutussa _todennäköisesti_. Korjasinpas vähän.

http://www.ce.cmu.edu/greendesign/docs/experiments...

Käyttäjän satuhassi kuva
Satu Hassi

Kun katalysaattoripakko noin 20 vuotta sitten oli tullut voimaan, katalysaattorien yksikköhinta putosi yhteen kymmenesosaan siitä, mitä autoteollisuus oli väittänyt silloin kun asia oli päätettävänä.
Vuonna 2008, kun EU:ssa säädettiin uusille autoille hiilidioksidipäästörajaa, autoteollisuus taas pelotteli, että uudet autot tulevat tolkuttoman kalliiksi. Tosiasiassa uusien autojen reaalihinta on laskenut sitten vuoden 2008.

Kannatan lämpimästi ajatustasi, ettei enää mentäisi tuohon pelottelupropagandan halpaan.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #10

Autoteollisuuden evoluutio on hieman huono indikaattori sille, millä nopeudella tekniikka tai hintataso yleensä kehittyy - onhan pelkästään Euroopassa aiheen parissa työskentelemässä yli 10 miljoonaa ihmistä. Jonkun laivanpiippujen kohdalla sarjat ovat niin pieniä ja kilpailevia toimijoita niin vähän, ettei vastaavaa välttämättä tapahdu. Se jää nähtäväksi.

Jari Tuomoja Vastaus kommenttiin #10

Ilman katalysaattoripakkoa tänä päivänä autojen päästöt voisivat olla huomattavasti pienempiä. Hassillekin vain tiedoksi, että kovalla pakkassäällä Pohjolassa katalysaattorit eivät toimi ollenkaan (sillä reaktio alkaa vasta kun lämpöä on pöntön sisällä 250 astetta). Käytännössä 20-30 asteen pakkanen estää katin toiminnan jopa kokonaan jos ajetaan normaalia lyhyttä kaupunkiajoa. Suomen talvi ei ole saman pituinen kuin Frankfurtissa eli muutaman päivän - se kestää muutaman kuukauden.

Katti on myös lisännyt muun tekniikan hintaa sillä se rajoittaa huomattavasti muun tekniikan käyttöä. Nykyisin autojen tietokoneita säätämällä päästäisiin huomattavasti pienempiinkin päästöihin todistetusti, mutta koska riskinä on katin hajoaminen, ei sitä riskiä olla valmiita autoteollisuudessa ottamaan valtavan korvausvastuun takia.

Jari Tuomoja

Tosi on. Sairanen ei näe kokonaisuutta vaan takertuu lillukanvarsiin.

Katalysaattorin hinta jos olisi muutaman dollarin, niin pitäisi olla jokin todellinen ihme tapahtunut. Katalysaattorin sisällä on rodiumia, palladiumia ja platinaa. Vaikka määrät ovat vähäisiä, pelkästään niiden tuotanto ja kuljettaminen maailmalla on todella arvokasta. Esimerkiksi platinium maksaa noin 30.000 euroa per kilo. Rodium taas maksaa sellaiset 140.000 euroa per kilo. Yhdessä katalysaattorissa on jalometalleja pari grammaa joten pelkästään ne maksavat enemmän "kuin muutaman euron".

Haluaisin siis nähdä kun Sairanen alkaa tuottamaan katalysaattoreita jotka maksavat muutaman euron. Voisin vannoa ja lyödä pääni pantiksi, että jos lopputulos on sama kuin nykyisissä kateissa, niin KOKO autoteollisuus ympäri maailmaa on hänen asiakkaansa alle viikossa.

Myöskin katin hyödyllisyys on niin ja näin esimerkiksi Pohjolan talvisäissä. Reaktio alkaa katissa vasta 250 asteen hujakoilla joten kun on kovat pakkaset, on katin toimivuus aika heikonlaista.

Sitten ihan kuriositeettinä: esimerkiksi kun autoa lastutetaan, monesti päästään pienempään polttoaineen kulutukseen normaalissa kaupunkiajossa. Tämä johtuu ihan puhtaasti siitä syystä, että autoa ei tarvitse "luukuttaa pedali pohjassa" joka liikennevaloista eteenpäin. Itselläni tipahti esim. eräästä isosta saksalaisesta autosta kulutus kaupunkiajossa yli 2 l/100km ns. lastutuksen jälkeen. Se tietää vähemmän päästöjä. Parempaan lopputulokseen olisi päästy ilman kattia, koska katti asetti paljon rajoituksia. Katalysaattorin mielekkyys on silloin vähän niin ja näin, sen tuomat rajoitukset ovat kalliita. Lisäksi nykyisellä moottoriteknologialla yhdistettynä polttoaineiden kehitykseen päästöjä saadaan huomattavasti pienemmiksi kuin katalysaattorilla. Itse asiassa katti on kehityksen suurimpia esteitä tänä päivänä kun sen haitat ovat suurempia kuin hyödyt.

Tilanteen muuttaminen ei kuitenkaan sovi Vihreille. He ovat sokeita tietyille asioille ja takertuvat vain lillukanvarsiin.

Jari Tuomoja

Rikkidirektiivistä:

Laivojen pesurit ovat ihan turhaa. Kun käytetään normaalia dieseliä, päästään päästörajojen alapuolelle ihan helposti. Ongelma on vain siinä, että diesel on saatavuudeltaan huomattavasti rajatumpaa kuin nykyiset "jäteöljyt" joita laivoissa käytetään.

Dieselin lisääntynyt kysyntä aiheuttaa kuitenkin kovan vinouman. Jalostamot alkavat tuottamaan dieseliä bensiinin kustannuksella joka johtaa täysin uuteenlaiseen kustannusrakenteeseen. Tämä lisää loppulaskua kuluttajille sillä dieselin hinta lähtee nousuun. Sitä kautta kustannusvaikutus ulottuu esim. Suomen kaltaisessa maassa jossa kuljetukset hoidetaan kumipyörillä, myös kuluttajan loppulaskuun joka paikassa. Ruoka ja kaikki kumipyörillä liikkuva kallistuu - omasta liikkumisesta puhumattakaan.

Toisin sanoen laivojen polttoainelasku on murheista pienin. Pesureita ei asenneta kovin hepposin perustein kun yksi pesuri maksaa 4-7 miljoonaa euroa ja jos laivan arvo on 20-30 miljoonaa, niin silloin ei asiaa edes harkita - dieseliä pönttöön. Mutta kun dieselin kysyntä lisääntyy RAJUSTI, myös sen hinta nousee. Dieselin hinnan nousulla taas on tunnettu seuraamus ja varsinkin SOK ja Kesko käyttävät tilanteen hyödyksi, pistetään samalla hintaa "yleistä kustannusnousua" myös.

Laivojen uusiutuminen jollain 20-30 vuoden aikajänteellä tietysti parantaa tilannetta, mutta kuluttajaa tuskin lämmittää ajatus kun sanotaan, että "maksat nyt 20 vuotta korotettua laskua, katsotaan sitten sitä hinnanlaskua jos et kuole siinä ajassa sitä ennen".

Toimituksen poiminnat